Produktiosta prosessiin – kielen oppimisen arkipäivää

Maarit Mutta & Sanna Pelttari

Ranskan kieli ja kulttuuri, Espanjan kieli
Turun yliopisto

Tämän esitelmän tarkoituksena on pohtia kognition ja metakognition osuutta vieraiden kielten oppimisessa. Pohdinta perustuu lisensiaatintöidemme herättämiin kysymyksiin kielen oppimisprosessista ranskan ja espanjan kielessä. Tutkimme lähinnä oppilaiden produktiota eli kirjallista tuotosta; korpuksemme muodostuvat opintojen kahdessa eri vaiheessa kootuista materiaaleista yliopisto-opiskelijoiden ranskan ja espanjan kielellä kirjoittamista aineista. Analyyseissä keskitytään erityisesti sanaston (ranska) ja prepositiojärjestelmän (espanja) kehittymiseen ja niiden käyttöön liittyviin ongelmiin.

Viimeisen vuosikymmenen aikana on kommunikatiivinen kompetenssi ollut yksi keskeisistä kognitiivisista tavoitteista vieraan kielen oppimisessa ja opetuksessa. Kommunikatiivinen kompetenssi on kokonaisuus, joka koostuu niin kielellisestä, pragmaattisesta ja diskurssikompetenssista, kuin myös sosiokulttuurisesta ja strategisesta kompetenssista. Nykyisin kommunikatiivinen kompetenssi vieraan kielen oppimisessa ja opettamisessa käsittää myös metakommunikatiivisen tietoisuuden (la conscience métacommunicative), joka tarkoittaa kommunikatiivisen kompetenssin eri osa-alueiden tiedostamista, siis tietoisuutta niiden olemassaolosta, niiden välisistä suhteista sekä niiden sosiaalisista funktioista. Kirjallista tuotosta tutkittaessa on huomioitava, että kirjoittamisprosessi on jo itsessään metakielellistä toimintaa johtuen kirjoitusprosessin luonteesta. Puhutusta kielestä poiketen, kirjoittajalla on enemmän aikaa pohtia tuotostaan, mutta hänen on oltava myös eksplisiittisempi tuotoksessaan, jotta viesti menisi oikein ymmärrettynä perille - lukijahan ei voi turvautua suoraan palautteeseen lisäselvennystä saadakseen. Sanotaan, että kirjoittaminen on kaikkein tärkein ajattelemaan oppimisen väline siinä suhteessa, että sillä on ratkaiseva merkitys yksilön käsitysten muodostamisessa ja kehittelyssä. Tämä koskee lähinnä äidinkieltä, mutta se sopii myös vieraan kielen oppimiseen.

Sanaston ja/tai prepositiojärjestelmän kehittymisen tutkimisessa pelkkä produktion tutkiminen ei kuitenkaan riitä selittämään oppimista, vaan koetamme päästä tulevaisuudessa lähemmäksi itse prosessia mm. reflektoivan testauksen kautta. Mm. ranskankielisissä maissa tämänsuuntainen tutkimus keskittyy useimmiten morfosyntaksin tasolle ja olennaisena osana on keskustelu deklaratiivisen ja proseduraalisen muistin (tai tiedon) osuudesta oppimisprosessissa.